Suomessa talouden käänne hienoiselle kasvu-uralle on viivästynyt. Talouden elpyminen käynnistynee ennusteiden mukaan loppuvuoden kuluessa. Rakennusteollisuuden elpyminen takkuaa, mutta metsäteollisuuden näkymät ovat suotuisat. Investoinnit piristyvät, kun rakentaminen toipuu jyrkästä laskusta ja energiasiirtymään sekä turvallisuuteen liittyvät investoinnit kasvavat. Vuonna 2025 talouden kasvun odotetaan kiihtyvän, joskin säästötoimet julkisen alijäämän pienentämiseksi syövät kysyntää. Yksityisen kulutuksen kasvu vahvistuu, kun inflaation hidastuminen, korkojen lasku ja tulojen kasvu parantavat kotitalouksien ostovoimaa. Työllisyyden odotetaan kääntyvän kasvuun talouden toipuessa vuonna 2025. Lisäksi hallituksen työllisyystoimet lisäävät työvoiman tarjontaa.
Kuntatalous on merkittävissä haasteissa. Korkea inflaatio ja voimakas kustannusten kasvu rasittavat kuntien taloutta. Kuntien liikkumavaraa kaventavat myös väestön ikääntyminen, siitä aiheutuva palvelutarpeen kasvu sekä henkilöstöpulasta seurannut ostopalveluiden käytön lisääntyminen. Kunta-alan palkkaratkaisu on ylittänyt palkankorotusten yleisen linjan. Siikalatvan kunnan toimintakulujen ensimmäisen vuosipuoliskon toteuma on 50,1 %. Henkilöstökulujen erät ovat nostaneet kertymää. Palvelualueilla on pysytty käyttötalouden kustannuksissa määrärahojen raameissa, tulojen ja kulujen epätasainen kertyminen huomioiden. Tilanne on siis kohtuullinen, mutta toteumaprosentti aiheuttaa tarkan seurannan tarpeen. Vuoden alussa toteutettu Siikalatvan kunnan strategian puolivälitarkastelu osoitti strategian jalkautuneen palvelualueille toimenpiteiksi. Toiminnallisten tavoitteiden toteumaraportointi tammi-kesäkuulta kertoo hyvästä vaikuttavuudesta. Siikalatvan kunnan palveluverkko- ja konsernirakenteen kehittäminen on jatkunut. Piippolan alakoulusta tehtiin päätös investointihankkeena. TE-palveluiden siirtoa kunnille 1.1.2025 alkaen on valmisteltu monipuolisesti henkilöstön ja tilaratkaisun osalta. Kuntakonsernin virtaviivaistamiseen liittyen Siikalatvan Vesihuolto Oy:n ja Lämpö Oy:n sulautuminen toteutui.
Opetuspalveluissa korona-avustukset perusopetukseen ja lukioon päättyivät, mutta rahoitusta on saatu edelleen esi- ja perusopetuksen koulutukselliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Lisäksi hankkeita on valmisteltu aktiivisesti ja myönteisiä rahoituspäätöksiä saatiin mm. nuorten liikunnan ja osallistamisen kehittämiseen. Varhaiskasvatuspalveluissa on vahvistettu asiakaslähtöisyyttä ja uudistuvaan henkilöstörakenteeseen varaudutaan. Siikalatvan kunta- ja työnantajakuva ovat vahvistuneet, mikä ilmenee mm. avoimiin tehtäviin hakeutuneiden määränä. Esihenkilöitä on koulutettu johtamaan työhyvinvointia edistäen. Toukokuussa hyväksytty elinvoimaohjelma kiteytti kunnan elinkeinoyhteistyön painopisteet. Kunta on tarttunut sijainnin tarjoamiin mahdollisuuksiin myös asemakaavoilla sekä kaavojen päivityksillä. Tämä on edistänyt tuulivoiman ja muun uusiutuvan energian ratkaisuja sekä liikekeskus- ja teollisuustonttitarjontaa kunnassamme. Siikalatvan kunnan liittyminen Raahen työllisyysalueeseen tarjoaa mahdollisuuksia laajaan kuntien väliseen työllisyys- ja elinkeinoyhteistyöhön vuoden 2025 alusta. Ilmastosuunnitelman valmistuminen puolestaan alleviivaa ylisukupolvisen vastuullisuuden merkitystä kaiken toiminnan perustana.
Siikalatvan kunnan väestömäärä kasvoi tammi-kesäkuun aikana runsaalla kahdellakymmenellä henkilöllä. Kuntien välinen nettomuutto selittää pääosan kasvusta ja uusia asukkaita on tullut eri puolille kuntaa. Hyvä palvelutarjonta kylissä voi osaltaan selittää vetovoimaisuutta. Väestöennusteet näyttävät toki
laskevaa suuntaa ja jääkin nähtäväksi onko kasvupyrähdys hetkellinen ilmiö.
Osavuosikatsaus osoittaa taloudellisen ja toiminnallisen toteuman olevan realistisella perustalla. Talouden tunnuslukujen tarkka seuranta on kuitenkin tarpeen myös jatkossa.
Pekka Iivari
Kunnanjohtaja