Kipsilevykipsin ruutuviljelykoe käynnistetään Mika Räbinän maatilan peltolohkolla Siikalatvan Rantsilassa, Mankilan kylällä. Ruutuviljelykoe on jatkoa viime kasvukaudella (kesä 2025) suoritetuille kipsilevykipsin sankoviljelykokeille. Kokeessa selvitetään ravinteiden liukoisuutta vesistöön. Erityisesti fosforin liukoisuutta tarkkaillaan kolmen eri kipsilaadun välillä: Yaran kipsi-purkukipsimurske-purkukipsipelletti. Myös kauran kasvuston kehitystä seurataan kasvukauden eri vaiheissa.

Kuvassa Jämä-hankkeen raaka-aineen pilotointityön tuloksena syntyneet kipsirakeet, joiden toimivuutta testataan maaperän (maatalousmaan) vesienhallinnassa Siikalatvalla. Kuvassa olevien pienten purkkien sisältämä kipsirakeiden määrä ei kuitenkaan ihan riitä ruutuviljelykokeen suorittamiseen.

Rakennusten purkukohteista kerätyt kipsilevykipsit on työstetty talven aikana erilaisiin muotoihin eri yhteistyökumppaneiden toimesta. Marttilan Puu ja Metalli Siikalatvan Kestilästä on tehnyt kipsilevyjätteen pelletointikokeita. Ko. yrityksen tuotekehityksen tuloksena on syntynyt purkukipsipelletti (kuvassa vasemmalla). CENTRIA Ammattikorkeakoulun Kokkolan yksikkö on puolestaan valmistellut kipsilevyjätteen murskauksen 4 mm:n palakokoon (kuvassa oikealla).

Koeasetelma sisältää ns. nollaruudun, joka on käsitelty Yaran kipsillä. Verrokkina on koeruutu, josta suurempi ala on käsitelty purkukipsimurskeella (palakoko 4 mm) ja pienempi ala on käsitelty purkukipsipelletillä (kuva koeruuduista). Kasvualusta on turvepitoinen, multava maalaji. Viljelykasvi on kaura.

Kenttä- ja laboratoriomittaukset keskittyvät vesiensuojeluun, jossa fosforin liukoisuuden mittaukset ovat keskiössä.

Ruutuviljelykokeen alustavista tuloksista tiedotetaan elo-syyskuussa 2026 pellonpiennartapahtumassa Mika Räbinän maatilalla. Tapahtuma on samalla JÄMÄ-hankkeen päätösseminaaritapahtuma. Tapahtuman tarkempi ajankohta ja ohjelma tarkentuvat kevään ja kesän aikana.

Lisätietoa JÄMÄ-hankkeesta: siikalatva.fi/jatejakeista-jatkojalostuksen-kautta-liiketoimintaa-jama-hanke/