Iida Rainio
Projektityöntekijä
- 044 5118 673
Suomen keskipisteessä
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on varautumista sekä mukautumista ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin. Sopeutumistoimia voivat olla myös toimet, joiden avulla ilmastonmuutoksen vaikutuksista on mahdollista hyötyä. Hankkeen aikana tehdyssä ilmastokyselyssä nousi esille vastauksissa useampaan kertaan, että ilmastonmuutoksen paikallisiin vaikutuksiin ja sopeutumiseen liittyen kaivataan enemmän tietoa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivatkin olla hyvin erilaisia Suomessa kuin muualla maailmassa, ja myös Suomen sisäisesti vaikutukset poikkeavat etelän ja pohjoisen välillä.
Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ilmastosuunnitelmassa huomioidaan ilmastonmuutokseen sopeutuminen omana teemanaan, ja se käsitellään lyhyesti kunkin kunnan osalta. Sopeutumistoimia pohdittaessa tulee huomioida paikalliset ominaispiirteet niin maantieteellisesti kuin elinkeinojenkin suhteen. Esimerkiksi Pohjanmaan tasaiset alueet voivat kärsiä hyvin erilaisista haasteista kuin Vaara-Suomi. Suomen ilmastopaneelin raportissa 2/2021 Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet on kuvattu, mitä Suomessa tehdään ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi sekä tehty huomioita tulevaisuuden toimista. Pohjois-Pohjanmaa on maakuntana pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin, minkä vuoksi ilmastonmuutoksen vaikutuksetkin voivat olla eri puolilla maakuntaa hieman erilaisia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat näkyä niin elinolosuhteissa, elinkeinojen harjoittamisessa kuin ympäristön tilassakin. Tyypillisiä Pohjois-Pohjanmaalla tapahtuvia muutoksia ilmastonmuutoksen seurauksena voi olla esimerkiksi lumen määrän vähentyminen, rankkasateiden yleistyminen sekä kuumien ja kuivien kausien yleistyminen. Niin rankkasateet kuin kuivat kaudet voivat tuoda mukanaan haasteita tiestön kunnossapitoon, tulviin varautumiseen ja viljelyn harjoittamiseen.
Sopeutumistoimilla voidaan varautua ja mukautua ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin. Kunnat vastaavat monista yhteiskunnan kannalta kriittisistä palveluista ja sen vuoksi sopeutumistoimia tulee kohdentaa erityisesti tämänkaltaisen perustoiminnan turvaamiseen. Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin sääolosuhteissa on hyvä varautua esimerkiksi valmiussuunnittelulla ja turvallisuuden parantamisella, kuten sähköverkkoihin kohdistuvien riskien ennakoinnilla tai ilmastollisesti kestävän rakentamisen suunnittelulla. Hulevesien hallinta ja tulviin varautuminen ovat yhä konkreettisempia toimia sään ääriolosuhteiden yleistyessä, kuten rankkasateiden voimistuessa. Esimerkiksi Siikalatvalla sijaitseva Uljuan tekojärvi on perustettu tasaamaan alueen tulvahuippuja. Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat näkyä myös teiden kunnossa, ja se voi vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Myös metsien monimuotoisuuteen tulee kiinnittää huomiota.
Vaikka ilmastonmuutoksen vaikutukset monesti nähdään vain negatiivisina asioina, on niihin mahdollista myös sopeutua, ja oppia tunnistamaan myös sen mukana tuomat mahdollisuudet. Näitä voivat olla esimerkiksi kasvukauden pidentyminen ja uusien kasvilajien viljelyn harjoittaminen Pohjoisemmassa. Esimerkiksi seutukunnan kuntien alueella vihannesviljely on yleistynyt sille otollisempien olosuhteiden myötä. Joissain määrin uusien kasvilajien osalta viljelyraja on noussut pohjoisemmaksi, ja yksi sopeutumiskeino alueella olisikin monipuolistaa kasvivalikoimaa myös tilakohtaisesti. Näin voidaan vaikuttaa esimerkiksi märkien keväiden ja kuivien kesien satoon ja kasvien menestymiseen. Muuttuvia sääolosuhteita olisi hyvä oppia hyödyntämään, sillä muutosta tapahtuu vääjäämättä.
Ilmastosuunnitelman valmistelun käynnistyttyä ajatuksena oli, että kuntalaisia ja muita sidosryhmiä halutaan osallistaa suunnitelman valmisteluun eri tavoin. Seutukunnan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä voivat olla mukana kaikki alueen asukkaat ja siellä toimivat tahot, ja tämä on huomioitu myös toimenpiteitä asetettaessa.
Ilmastosuunnitelmassa on asetettu erilaisia toimenpiteitä, joilla on tarkoitus pyrkiä saavuttamaan päästövähennyksiä. Osalla toimenpiteistä on suora vaikutus päästöihin, ja osa toimista on välillisiä, mahdollistaen sidosryhmille päästövähennyksiä. Ilmastosuunnitelma sisältää siis myös päästövähennystoimia, joihin sidosryhmät voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa.
Jotta kuntien tärkeimpien sidosryhmien, kuten asukkaiden ja toimijoiden, ääntä voitiin saada ilmastosuunnitelman valmistelun aikana kuuluviin, järjestettiin ilmastotyöpajoja, jotka olivat kaikille halukkaille avoimia tilaisuuksia. Näissä ilmastotyöpajoissa pohdittiin, millaisia päästövähennystavoitteita sekä niihin tähtääviä toimenpiteitä kunnissa tulisi asettaa. Ilmastotyöpajojen lisäksi toteutettiin ilmastokysely, jolla haluttiin myös kuulla mielipiteitä ja ehdotuksia tavoitteista ja toimenpiteistä sekä yleisesti seutukunnan ilmastotyön tilasta ja tulevaisuudesta. Ilmastokysely oli avoinna tammikuusta 2024 huhtikuun alkupuolelle saakka. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 40.
Ilmastokyselyn vastauksista on tehty laajempi kooste, joka löytyy hankkeen verkkosivuilta materiaalit kohdan alta. TÄSTÄ pääset myös suoraan ilmastokyselyn koosteeseen.
Kuntalaisten ja alueen toimijoiden ajatuksia ilmastotyöstä ja -toimista
Ilmastokyselyyn vastanneiden mielipiteet sekä huolestuneisuuden taso ilmastonmuutoksesta vaihtelivat jonkin verran, mutta kuitenkin yhteneväisyyksiä vastaajien kesken myös löytyi. Suurin osa ilmastokyselyyn vastanneista kertoi itse tai edustamansa yrityksen tekevän toimia ja valintoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tai hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vain 10 % vastaajista kertoi, ettei tee tällaisia toimia juurikaan tai koskaan. Toimet hiilijalanjäljen pienentämiseksi tai ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi voivat olla hyvin erilaisia ja vaikutuksia voi nähdä niin lyhyellä, kuin pidemmälläkin aikavälillä. Ilmastokyselyyn vastanneet kertoivat tekevän eniten ilmastotoimia erilaisten kiertotalouden toimien/ratkaisujen suhteen, kestävinä ruokavalintoina sekä energiansäätötoimilla. Vähiten taas toimia vastattiin tehtävän vähäpäästöisemmän liikenteen suhteen.
Kuten edellä kuvatusta vastausjakaumasta voidaan huomata, on arkipäiväiset pienet toimet, kuten kierrättäminen ja turhan energiankulutuksen välttäminen helppoja ja rutiininomaisia toimia. Nämä voi olla helpompi ottaa osaksi arkea ilman liian suurta aikaa tai rahaa vievää panosta. Maaseutumaiselle alueelle on tyypillistä pitkät välimatkat sekä julkisen liikenteen vähyys, mikä voi tuoda haasteita liikenteen päästöjen vähentämiselle. Esimerkiksi pyöräilyn ja kävelyn lisääminen tai yksityisautoilun vähentäminen muun muassa kimppakyydein, voivat olla hyviä vaihtoehtoja omien liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Kuitenkin suuremmat investoinnit, kuten sähkö- tai hybridiauton hankinta, ei ole kaikille mahdollinen tai mieluisa vaihtoehto.
Ilmastokyselyssä pyydettiin vastaajia kertomaan avoimessa kysymyksessä mielestään ensisijaisia toimia, joita kunnan tulisi tehdä päästöjen vähentämiseksi. Vastauksia tuli niin energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian käyttöön liittyen, ilmastokasvatukseen, vähäpäästöiseen liikkumiseen, kiertotalouteen, ruokavalintoihin kuin hiilinielujen vahvistamiseenkin liittyen. Esimerkiksi mainintoja sai LED-valaistus, energiatehokkuuden edistäminen tai öljylämmityksestä luopuminen, jotka ovat konkreettisia suoria toimia joilla voidaan vaikuttaa energiankulutukseen ja lämmityksen päästöihin. Myös paljon epäsuoria toimia mainittiin kyselyn vastauksissa. Esille nousi muun muassa tietoisuuden lisääminen, neuvonta, ruokahävikin vähentäminen ja pyöräteiden kehittäminen.
Tietoisuuden lisääminen erityisesti ilmastonmuutoksen paikallisista vaikutuksista sekä sopeutumistoimista on tärkeää, ja nousi esille useammankin kysymyksen vastauksissa. Noin 2/3 kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että kunnan tulisi järjestää esimerkiksi koulutuksia, neuvontaa tai viestiä ilmastonmuutoksesta ja siihen varautumisesta sekä sopeutumisesta. Erityisesti kunnan verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat olisivat vastaajien mukaan mieleisiä tapoja saada tietoa.
Ilmastokyselyn lopuksi oli vielä avoin vastausmahdollisuus kysymykseen toimenpiteistä, joita eri sidosryhmät voivat tehdä päästöjensä vähentämiseksi. Kuten aikaisempiinkin kysymyksiin, myös tähän vastauksia tuli monesta eri teemasta. Toimenpiteitä, joita vastaajat ehdottivat sidosryhmille olivat mm:
Tästä voit napata inspiraatiota ilmastotoimiin omaan arkeesi! Katso myös vastaukset kaikkiin ilmastokyselyn kysymyksiin ilmastokyselyn koosteesta.
Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ilmastosuunnitelman valmistelu aloitettiin marraskuussa 2023 Ympäristöministeriön rahoittaman hankkeen voimin. Ilmastosuunnitelman laatimisessa on olennaista asettaa ilmastotyölle tavoitteet ja tavoitteisiin tähtäävät toimenpiteet. Toimien suunnittelussa on tärkeää kiinnittää huomiota suurimpiin päästösektoreihin, sillä niissä on myös suurin päästövähennyspotentiaali. Osalla toimenpiteistä on päästöjen vähenemiseen suoria vaikutuksia, osa toimenpiteistä on puolestaan enemmän välillisiä. Sen vuoksi vaikutukset voivat olla nähtävissä vasta pidemmällä aikavälillä. Ennen varsinaisten päästövähennystoimenpiteiden suunnittelua on tärkeää ottaa selvää siitä, millaisista lähteistä ja minkä verran päästöjä syntyy. Kun saadaan tietoa päästölähteistä, on myös helpompaa suunnitella toimenpiteitä, joilla päästöjä voidaan vähentää ja nähdä, missä suurin potentiaali päästöjen vähentämiselle on.
Toimenpiteiden suuruusluokkaa ja vaikuttavuutta voidaan arvioida karkeasti esimerkiksi Syken ylläpitämällä skenaariotyökalulla, ja se sopiikin parhaiten yleiskuvan saamiseen. Kuitenkaan kovin tarkkoihin vaikutusten arviointeihin tai epäsuorien toimenpiteiden tarkasteluun ei työkalua voi hyödyntää. Esimerkiksi ohjaavilla keinoilla, neuvonnalla ja kannustamisella voidaan välillisesti vaikuttaa päästöjä alentavasti, ja antaa edellytyksiä eri sidosryhmille ilmastolle ystävällisempien valintojen tekemiseen. Päästökehityksen ohella on hyvä tarkastella muitakin vaikutuksia, kuten esimerkiksi taloudellisia vaikutuksia. Usein ilmastoteot ovat myös resurssiviisaita ratkaisuja. Kuluttajien ja yritysten ollessa yhä ympäristö- ja ilmastotietoisempia positiivisista ilmastoteoista viestimisellä voi olla positiivisia vaikutuksia myös veto- ja pitovoimaan.
Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan alueella suurimpia päästölähteitä ovat maatalous, tieliikenne, työkoneet sekä kaukolämpö. Ilmastosuunnitelman laatimisessa onkin tärkeää kiinnittää huomiota niihin toimenpiteisiin, joilla näiden sektoreiden päästöjä voidaan vähentää. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi ajoneuvojen käyttövoimamuutokset ja kaukolämmöntuotannon lähdejakaumaa koskevat muutokset. Ilmastosuunnitelmassa on kuitenkin hyvä huomioida näiden ohella myös muita päästösektoreita ja niihin kohdistuvia toimia. Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ilmastosuunnitelman valmistelussa on kiinnitetty huomiota myös niihin päästölähteisiin, joiden päästöihin kuntaorganisaatiot voivat suoraan vaikuttaa. Esimerkiksi kunnan omistamien kiinteistöjen energiankulutus on yksi keskeinen tarkastelun kohde. Energiankulutukseen voidaan vaikuttaa paitsi erilaisten energiaremonttien avulla, myös edistämällä energiatehokkuutta esimerkiksi tilankäyttöä koskevalla suunnittelulla.
Kuntien ilmastosuunnitelmissa on tärkeää huomioida toimenpiteitä, jotka ovat enemmän ohjaavia, välillisiä ja sidosryhmien päästövähennyksiä mahdollistavia. Toimenpiteiden osalta on tärkeää huomioida monen tasoisia ilmastotoimia, myös esimerkiksi yhteistyötä sidosryhmien välillä, sillä ilmastotyötä tehdään yhdessä. Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ilmastosuunnitelman valmistelemiseksi hankkeessa on järjestetty ilmastotapaamisia ja -työpajoja. Näkemyksiä on kartoitettu myös ilmastokyselyn avulla. Kyselyssä, työpajoissa ja tapaamisissa on nostettu esille myös monia ideoita välillisiin ja ohjaaviin toimenpiteisiin liittyen. Tällaisia ovat esimerkiksi latauspisteiden lisääminen, kiertotalouden edistämiseen ja ruokahävikin vähentämiseen liittyvät kampanjat kuntalaisille ja tiedottaminen arjen fiksuista ilmastoteoista. Esimerkiksi latauspisteitä lisäämällä kunnat voivat vaikuttaa välillisesti liikenteen päästöihin edistäessään sähköautoilun edellytyksiä. Erilaiset kampanjat ja tiedottaminen lisäävät paitsi tietoisuutta omien tekojen vaikutuksista, myös osallistavat ilmastotyöhön.
Toisinaan voi törmätä pohdintoihin siitä, onko omilla, ehkä pieniltäkin vaikuttavilla teoilla vaikutusta laajemmassa mittakaavassa. Ilmastotyössä myös pienillä teoilla on merkitystä. Pieniä arkisia tekoja voi olla esimerkiksi kierrättäminen, kasviruoan suosiminen, yksityisautoilun välttäminen sekä asunnon sisälämpötilan lasku. Näillä on suuri vaikutus yksilön omaan hiilijalanjälkeen, mutta myös koko perheeseen. Omalla esimerkillään voi myös näyttää suuntaa ja edistää ilmastoystävällisempien toimintatapojen siirtymistä perheenjäseniin sekä muuhun lähipiiriin. Esimerkiksi kierrättämistä voidaan tarkastella ilmastovaikutusten ohella myös muista näkökulmista, kuten taloudellisesti. Kierrättämällä eri jätejakeet sekajätteen määrä vähenee merkittävästi, jolloin voi olla aiheellista pidentää sekajäteastian tyhjennysväliä, ja säästää näin myös jätemaksuissa. Se, että tekee omassa arjessaan ilmastoystävällisempiä toimia ja valintoja, antaa myös tunteen siitä, että pystyy itse olla mukana vaikuttamassa. Hankkeen tekemän ilmastokyselyn vastaajista lähes 90 % vastasi tekevänsä ilmastotekoja päivittäin tai silloin tällöin. Kyselyn vastaajien mukaan asukkaat sekä kunnan muut sidosryhmät voisivat vähentää päästöjään muun muassa kierrättämällä, suosimalla kotimaista ja lähiruokaa, energiansäästötoimilla, yksityisautoilun vähentämisellä sekä luopumalla öljylämmityksestä. Suurin osa kunnan päästöistä koostuu muiden kuin kuntaorganisaation päästöistä, mikä tarkoittaa, että sidosryhmillä on suuri vaikutus koko kunnan alueen päästöjen kehittymisessä. Näin ollen jokaisen toimilla on väliä.
Ilmastosuunnitelman laatiminen jatkuu kevään aikana ja ilmastosuunnitelmaa tullaan käsittelemään kunkin kunnan valtuustossa loppukeväästä. Ilmastosuunnitelman valmisteluun liittyvä kysely on edelleen avoinna kyselyyn vastaajille – käy siis sinäkin vaikuttamassa ja kertomassa näkemyksesi ilmastotyön kehittämiseksi!
Käy vastaamassa ilmastokyselyyn tästä linkistä.
Tammikuiset terveiset seutukunnan ilmastosuunnitelman valmistelun keskeltä! Ympäristöministeriön rahoittama Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ilmastosuunnitelma -hanke käynnistettiin marraskuun puolivälissä. Hankkeen käynnistämisen taustalla on ilmastolaki, joka velvoittaa kuntia laatimaan ilmastosuunnitelman. Hankkeen tavoitteena on laatia Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan kunnille (Haapavesi, Pyhäntä, Siikalatva) ilmastosuunnitelma, joka sisältää kuntakohtaiset päästövähennystavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmastosuunnitelma tullaan käsittelemään jokaisen kunnan valtuustossa vielä kevään aikana.
Ilmastosuunnitelmia tai ilmastotyötä ei tehdä yksin. Seutukunnan ilmastosuunnitelmaa lähdettiinkin laatimaan tiiviissä yhteistyössä kuntien viranhaltijoiden, kuntapäättäjien, asiantuntijoiden sekä keskeisten sidosryhmien kanssa eri näkökulmia huomioiden ja kuunnellen heti hankkeen alkumetreillä. Hankkeessa järjestettiinkin joulukuussa sekä seutukunnallinen että kuntakohtaisia ilmastotyöpajoja niin Pyhännällä, Siikalatvalla kuin Haapavedelläkin. Ilmastotyöpajojen ohella on järjestetty myös ilmastotapaamisia, joissa niin ikään pohdittiin potentiaalisia päästövähennystoimenpiteitä. Työpajojen ja tapaamisten pohjalta syntyi myös kooste alustavista, ilmastosuunnitelmaan sisällytettävistä, kärkiteemoista ja näihin liittyvistä toimenpiteistä.
Seutukunnan alueella päästöjä aiheutuu eniten maataloudesta, tieliikenteestä, työkoneista sekä kaukolämmöstä (ks. Suomen Ympäristökeskus. Kuntien ja alueiden käyttöperusteinen päästötietopalvelu). Suurimpien päästösektoreiden ohella ilmastotyöpajoissa ja -tapaamisissa on keskusteltu myös muista päästölähteistä, joiden päästöjä vähentämällä kokonaispäästöihin voitaisiin vaikuttaa. Päästövähennyksiä koskeviin toimenpiteisiin liittyen on keskusteltu sekä toimenpiteistä, joilla kunnat voivat suoraan vaikuttaa päästöjen vähenemiseen, että toimenpiteistä, jotka ovat välillisiä ja mahdollistavat sidosryhmien päästövähennystoimenpiteitä. Keskustelujen tuloksena kärkiteemoiksi on alustavasti kaavailtu seuraavia osa-alueita: kestävä energia, kestävä maatalous, kestävä infrastruktuuri ja rakentaminen sekä bio- ja kiertotalous. Näitä läpileikkaavina teemoina on yhteistyö, mikä käytännössä tarkoittaa yhteistyötä eri sidosryhmien välillä esimerkiksi hankkeiden, tiedottamisen ja osaamisen jakamisen muodossa. Niin ikään läpileikkaavana teemana on nähty myös ilmastokasvatus ja -valistus, mikä tarkoittaa monipuolista tiedon jakamista ja ymmärryksen lisäämistä ilmastoa edistävien toimenpiteiden suhteen.
Kestävään energian kärkiteemaan liittyvinä toimenpiteinä on nostettu esiin mm. erilaiset energiatehokkuutta edistävät toimenpiteet sekä uusiutuvaan energiaan liittyvät kehittämistoimenpiteet. Energiatehokkuutta edistämällä voidaan paitsi vähentää hiilidioksidipäästöjä, myös pienentää energiankulutusta, mikä puolestaan vaikuttaa myös kustannuksiin. Tärkeänä teemana keskusteluissa onkin noussut esille potentiaalisten ilmastotoimien tuottamien säästöjen merkitys. Kunnan energiatehokkuutta edistävät toimenpiteet voivat olla esimerkiksi lämmitystapamuutokset ja energiakatselmukset kunnan omistamissa kiinteistöissä sekä valaistuksen vaihtaminen LED-tekniikkaan. Uusiutuvan energiaan liittyvät kehittämistoimenpiteet voivat puolestaan tarkoittaa esimerkiksi tuulivoiman tai aurinkoenergian tuotannon edistämistä. Kestävän infrastruktuurin ja rakentamisen osalta toimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi uudisrakennusten toteuttamiseen vähäpäästöisin energiaratkaisuin ja kevyen liikenteen väylien kehittämiseen. Bio- ja kiertotalouden edistämiseen liittyviä toimenpiteinä voivat puolestaan olla mm. keräyspisteiden kehittäminen ja biokaasun tuotannon ja käytön edistäminen. Maankäyttösektoriin liittyvinä, kestävää maataloutta edistävinä toimenpiteinä voivat niin ikään olla biokaasun tuotannon edistäminen ja biomassojen käytön edistäminen esimerkiksi yhteisten hankkeiden muodossa. Maatalouden päästöihin voidaan toisaalta vaikuttaa myös välillisesti esimerkiksi ruokahävikin vähentämisellä.
Työ kärkiteemojen ja potentiaalisten päästövähennystoimenpiteiden hiomisen suhteen jatkuu edelleen tammi-helmikuussa. Kuntalaisten ja muiden sidosryhmien ajatuksia kartoitetaan mm. ilmastokyselyllä, joka löytyy osoitteesta https://forms.office.com/e/JtD2zVw8a6 Käyhän sinäkin kantamassa kortesi kekoon ja kertomassa näkemyksesi ilmastosuunnitelman laatimisen tueksi!
Ilmastoterveisin,
hankkeen puuhanaiset Tiina ja Iida
Pohdintoja ilmastonmuutoksen paikallisista vaikutuksista ja niihin sopeutumisesta
Yhteistyötä ja ilmastotekoja
Vaikuttavia ilmastotekoja – pohdintoja toimenpiteiden vaikuttavuudesta
Ilmastosuunnitelman alustavia kärkiteemoja
