Suomen keskipisteessä

Ilmastohankkeen blogi

Täällä voit lukea ilmastohankkeen blogitekstejä. Tuorein blogiteksti on aina ylimpänä.

20.2.2024

Vaikuttavia ilmastotekoja – pohdintoja toimenpiteiden vaikuttavuudesta

Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ilmastosuunnitelman valmistelu aloitettiin marraskuussa 2023 Ympäristöministeriön rahoittaman hankkeen voimin. Ilmastosuunnitelman laatimisessa on olennaista asettaa ilmastotyölle tavoitteet ja tavoitteisiin tähtäävät toimenpiteet. Toimien suunnittelussa on tärkeää kiinnittää huomiota suurimpiin päästösektoreihin, sillä niissä on myös suurin päästövähennyspotentiaali. Osalla toimenpiteistä on päästöjen vähenemiseen suoria vaikutuksia, osa toimenpiteistä on puolestaan enemmän välillisiä. Sen vuoksi vaikutukset voivat olla nähtävissä vasta pidemmällä aikavälillä. Ennen varsinaisten päästövähennystoimenpiteiden suunnittelua on tärkeää ottaa selvää siitä, millaisista lähteistä ja minkä verran päästöjä syntyy. Kun saadaan tietoa päästölähteistä, on myös helpompaa suunnitella toimenpiteitä, joilla päästöjä voidaan vähentää ja nähdä, missä suurin potentiaali päästöjen vähentämiselle on.

Toimenpiteiden suuruusluokkaa ja vaikuttavuutta voidaan arvioida karkeasti esimerkiksi Syken ylläpitämällä skenaariotyökalulla, ja se sopiikin parhaiten yleiskuvan saamiseen. Kuitenkaan kovin tarkkoihin vaikutusten arviointeihin tai epäsuorien toimenpiteiden tarkasteluun ei työkalua voi hyödyntää. Esimerkiksi ohjaavilla keinoilla, neuvonnalla ja kannustamisella voidaan välillisesti vaikuttaa päästöjä alentavasti, ja antaa edellytyksiä eri sidosryhmille ilmastolle ystävällisempien valintojen tekemiseen. Päästökehityksen ohella on hyvä tarkastella muitakin vaikutuksia, kuten esimerkiksi taloudellisia vaikutuksia. Usein ilmastoteot ovat myös resurssiviisaita ratkaisuja. Kuluttajien ja yritysten ollessa yhä ympäristö- ja ilmastotietoisempia positiivisista ilmastoteoista viestimisellä voi olla positiivisia vaikutuksia myös veto- ja pitovoimaan.

Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan alueella suurimpia päästölähteitä ovat maatalous, tieliikenne, työkoneet sekä kaukolämpö. Ilmastosuunnitelman laatimisessa onkin tärkeää kiinnittää huomiota niihin toimenpiteisiin, joilla näiden sektoreiden päästöjä voidaan vähentää. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi ajoneuvojen käyttövoimamuutokset ja kaukolämmöntuotannon lähdejakaumaa koskevat muutokset. Ilmastosuunnitelmassa on kuitenkin hyvä huomioida näiden ohella myös muita päästösektoreita ja niihin kohdistuvia toimia. Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ilmastosuunnitelman valmistelussa on kiinnitetty huomiota myös niihin päästölähteisiin, joiden päästöihin kuntaorganisaatiot voivat suoraan vaikuttaa. Esimerkiksi kunnan omistamien kiinteistöjen energiankulutus on yksi keskeinen tarkastelun kohde. Energiankulutukseen voidaan vaikuttaa paitsi erilaisten energiaremonttien avulla, myös edistämällä energiatehokkuutta esimerkiksi tilankäyttöä koskevalla suunnittelulla.

Kuntien ilmastosuunnitelmissa on tärkeää huomioida toimenpiteitä, jotka ovat enemmän ohjaavia, välillisiä ja sidosryhmien päästövähennyksiä mahdollistavia. Toimenpiteiden osalta on tärkeää huomioida monen tasoisia ilmastotoimia, myös esimerkiksi yhteistyötä sidosryhmien välillä, sillä ilmastotyötä tehdään yhdessä. Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ilmastosuunnitelman valmistelemiseksi hankkeessa on järjestetty ilmastotapaamisia ja -työpajoja. Näkemyksiä on kartoitettu myös ilmastokyselyn avulla. Kyselyssä, työpajoissa ja tapaamisissa on nostettu esille myös monia ideoita välillisiin ja ohjaaviin toimenpiteisiin liittyen. Tällaisia ovat esimerkiksi latauspisteiden lisääminen, kiertotalouden edistämiseen ja ruokahävikin vähentämiseen liittyvät kampanjat kuntalaisille ja tiedottaminen arjen fiksuista ilmastoteoista. Esimerkiksi latauspisteitä lisäämällä kunnat voivat vaikuttaa välillisesti liikenteen päästöihin edistäessään sähköautoilun edellytyksiä. Erilaiset kampanjat ja tiedottaminen lisäävät paitsi tietoisuutta omien tekojen vaikutuksista, myös osallistavat ilmastotyöhön.

Toisinaan voi törmätä pohdintoihin siitä, onko omilla, ehkä pieniltäkin vaikuttavilla teoilla vaikutusta laajemmassa mittakaavassa. Ilmastotyössä myös pienillä teoilla on merkitystä. Pieniä arkisia tekoja voi olla esimerkiksi kierrättäminen, kasviruoan suosiminen, yksityisautoilun välttäminen sekä asunnon sisälämpötilan lasku. Näillä on suuri vaikutus yksilön omaan hiilijalanjälkeen, mutta myös koko perheeseen. Omalla esimerkillään voi myös näyttää suuntaa ja edistää ilmastoystävällisempien toimintatapojen siirtymistä perheenjäseniin sekä muuhun lähipiiriin. Esimerkiksi kierrättämistä voidaan tarkastella ilmastovaikutusten ohella myös muista näkökulmista, kuten taloudellisesti. Kierrättämällä eri jätejakeet sekajätteen määrä vähenee merkittävästi, jolloin voi olla aiheellista pidentää sekajäteastian tyhjennysväliä, ja säästää näin myös jätemaksuissa. Se, että tekee omassa arjessaan ilmastoystävällisempiä toimia ja valintoja, antaa myös tunteen siitä, että pystyy itse olla mukana vaikuttamassa. Hankkeen tekemän ilmastokyselyn vastaajista lähes 90 % vastasi tekevänsä ilmastotekoja päivittäin tai silloin tällöin. Kyselyn vastaajien mukaan asukkaat sekä kunnan muut sidosryhmät voisivat vähentää päästöjään muun muassa kierrättämällä, suosimalla kotimaista ja lähiruokaa, energiansäästötoimilla, yksityisautoilun vähentämisellä sekä luopumalla öljylämmityksestä. Suurin osa kunnan päästöistä koostuu muiden kuin kuntaorganisaation päästöistä, mikä tarkoittaa, että sidosryhmillä on suuri vaikutus koko kunnan alueen päästöjen kehittymisessä. Näin ollen jokaisen toimilla on väliä.

Ilmastosuunnitelman laatiminen jatkuu kevään aikana ja ilmastosuunnitelmaa tullaan käsittelemään kunkin kunnan valtuustossa loppukeväästä. Ilmastosuunnitelman valmisteluun liittyvä kysely on edelleen avoinna kyselyyn vastaajille – käy siis sinäkin vaikuttamassa ja kertomassa näkemyksesi ilmastotyön kehittämiseksi!

Käy vastaamassa ilmastokyselyyn tästä linkistä.

15.1.2024

Ilmastosuunnitelman alustavia kärkiteemoja

Tammikuiset terveiset seutukunnan ilmastosuunnitelman valmistelun keskeltä! Ympäristöministeriön rahoittama Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan ilmastosuunnitelma -hanke käynnistettiin marraskuun puolivälissä. Hankkeen käynnistämisen taustalla on ilmastolaki, joka velvoittaa kuntia laatimaan ilmastosuunnitelman. Hankkeen tavoitteena on laatia Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan kunnille (Haapavesi, Pyhäntä, Siikalatva) ilmastosuunnitelma, joka sisältää kuntakohtaiset päästövähennystavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmastosuunnitelma tullaan käsittelemään jokaisen kunnan valtuustossa vielä kevään aikana.

Ilmastosuunnitelmia tai ilmastotyötä ei tehdä yksin. Seutukunnan ilmastosuunnitelmaa lähdettiinkin laatimaan tiiviissä yhteistyössä kuntien viranhaltijoiden, kuntapäättäjien, asiantuntijoiden sekä keskeisten sidosryhmien kanssa eri näkökulmia huomioiden ja kuunnellen heti hankkeen alkumetreillä. Hankkeessa järjestettiinkin joulukuussa sekä seutukunnallinen että kuntakohtaisia ilmastotyöpajoja niin Pyhännällä, Siikalatvalla kuin Haapavedelläkin. Ilmastotyöpajojen ohella on järjestetty myös ilmastotapaamisia, joissa niin ikään pohdittiin potentiaalisia päästövähennystoimenpiteitä. Työpajojen ja tapaamisten pohjalta syntyi myös kooste alustavista, ilmastosuunnitelmaan sisällytettävistä, kärkiteemoista ja näihin liittyvistä toimenpiteistä.

Seutukunnan alueella päästöjä aiheutuu eniten maataloudesta, tieliikenteestä, työkoneista sekä kaukolämmöstä (ks. Suomen Ympäristökeskus. Kuntien ja alueiden käyttöperusteinen päästötietopalvelu). Suurimpien päästösektoreiden ohella ilmastotyöpajoissa ja -tapaamisissa on keskusteltu myös muista päästölähteistä, joiden päästöjä vähentämällä kokonaispäästöihin voitaisiin vaikuttaa. Päästövähennyksiä koskeviin toimenpiteisiin liittyen on keskusteltu sekä toimenpiteistä, joilla kunnat voivat suoraan vaikuttaa päästöjen vähenemiseen, että toimenpiteistä, jotka ovat välillisiä ja mahdollistavat sidosryhmien päästövähennystoimenpiteitä. Keskustelujen tuloksena kärkiteemoiksi on alustavasti kaavailtu seuraavia osa-alueita: kestävä energia, kestävä maatalous, kestävä infrastruktuuri ja rakentaminen sekä bio- ja kiertotalous. Näitä läpileikkaavina teemoina on yhteistyö, mikä käytännössä tarkoittaa yhteistyötä eri sidosryhmien välillä esimerkiksi hankkeiden, tiedottamisen ja osaamisen jakamisen muodossa. Niin ikään läpileikkaavana teemana on nähty myös ilmastokasvatus ja -valistus, mikä tarkoittaa monipuolista tiedon jakamista ja ymmärryksen lisäämistä ilmastoa edistävien toimenpiteiden suhteen.

Kestävään energian kärkiteemaan liittyvinä toimenpiteinä on nostettu esiin mm. erilaiset energiatehokkuutta edistävät toimenpiteet sekä uusiutuvaan energiaan liittyvät kehittämistoimenpiteet. Energiatehokkuutta edistämällä voidaan paitsi vähentää hiilidioksidipäästöjä, myös pienentää energiankulutusta, mikä puolestaan vaikuttaa myös kustannuksiin. Tärkeänä teemana keskusteluissa onkin noussut esille potentiaalisten ilmastotoimien tuottamien säästöjen merkitys. Kunnan energiatehokkuutta edistävät toimenpiteet voivat olla esimerkiksi lämmitystapamuutokset ja energiakatselmukset kunnan omistamissa kiinteistöissä sekä valaistuksen vaihtaminen LED-tekniikkaan. Uusiutuvan energiaan liittyvät kehittämistoimenpiteet voivat puolestaan tarkoittaa esimerkiksi tuulivoiman tai aurinkoenergian tuotannon edistämistä. Kestävän infrastruktuurin ja rakentamisen osalta toimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi uudisrakennusten toteuttamiseen vähäpäästöisin energiaratkaisuin ja kevyen liikenteen väylien kehittämiseen. Bio- ja kiertotalouden edistämiseen liittyviä toimenpiteinä voivat puolestaan olla mm. keräyspisteiden kehittäminen ja biokaasun tuotannon ja käytön edistäminen. Maankäyttösektoriin liittyvinä, kestävää maataloutta edistävinä toimenpiteinä voivat niin ikään olla biokaasun tuotannon edistäminen ja biomassojen käytön edistäminen esimerkiksi yhteisten hankkeiden muodossa. Maatalouden päästöihin voidaan toisaalta vaikuttaa myös välillisesti esimerkiksi ruokahävikin vähentämisellä.

Työ kärkiteemojen ja potentiaalisten päästövähennystoimenpiteiden hiomisen suhteen jatkuu edelleen tammi-helmikuussa. Kuntalaisten ja muiden sidosryhmien ajatuksia kartoitetaan mm. ilmastokyselyllä, joka löytyy osoitteesta https://forms.office.com/e/JtD2zVw8a6 Käyhän sinäkin kantamassa kortesi kekoon ja kertomassa näkemyksesi ilmastosuunnitelman laatimisen tueksi!

 

Ilmastoterveisin,

hankkeen puuhanaiset Tiina ja Iida

Iida Rainio

Projektityöntekijä

Blogikirjoitukset

20.2.2024

Vaikuttavia ilmastotekoja – pohdintoja toimenpiteiden vaikuttavuudesta

15.1.2024

Ilmastosuunnitelman alustavia kärkiteemoja

Skip to content