Rantsila tunnetaan patsaspitäjänä.1980 ja -90-lukujen taitteessa kansalaisopiston ryhmä valmisti useita Rantsilan historiaan ja seuraperinteeseen liittyviä patsaita, joita on sijoitettu Rantsilan kylälle.
Rantsilan raitti on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Raitin varren puurakennukset ovat pääosin 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta.
Tarinoita Mankilasta -hankkeessa kerättiin talteen tarinoita kylän ihmisistä, paikoista ja tapahtumista. Valtaosa tarinoista sijoittui lähimmän sadan vuoden ajalle, mutta yksi menneiden aikojen tarina kertoi kylällä asuneista jättiläisistä näin:
”Ammoisina aikoina Mankilassa asui enemmänkin jättiläisiä. Valtaosa niistä piti majapaikkanaan Luppoviitaa. Kaksi tunnetuinta jättiä, Kiljo ja Koljo, olivat kuitenkin asettuneet Siikajoen vastarannoille, nykyisen Kiljonkosken seuduille. Siellä ne elelivät toisistaan juurikaan piittaamatta. Toisinaan näiden kahden välille syntyi kuitenkin eripuraa ja silloin tanner tömisi! Suuria kivenmurikoita perässään vetäen Kiljo ja Koljo asettuivat joen törmälle, kumpikin omalla puolellaan. Siitä ne sitten viskoivat valtavia kiviä toisiaan kohden niin että pauke vain kävi: ”Kilahtiko Kiljossa?” huuteli Koljo ja Kiljo vastasi: ”Kolahtiko Koljossa?” Kävipä kerran jos toisenkin niin, että kivet sinkosivat toisiaan vasten sellaisella voimalla, että ne tippuivat jokeen niille sijoilleen ja niin syntyi Kiljonkoski. Koska jättien rouvat olivat keskenään hyvää pataa, päätettiin kivet jättää paikoilleen. Näin rouvat pääsisivät rupattelemaan toistensa luokse silloin, kun muilta askareiltaan ennättivät.”
Nämä kyläjätit heräsivät henkiin syksyllä 2014, kun Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahaston Pohjavirta-hanke rahoitti kaksi jättiä käsittävän taideteoksen Mankilan kylätalon pihamaalle. Kyläjäteistä Pohjavirran nettisivuilla.
Leskelä on tunnettu Suomen maantieteellisen keskipisteen sijaintipaikkana. Kirjailija Pentti Haanpää syntyi vuonna 1905 Leskelän kylässä, ja Leskelästä on myös Hätämaan tietäjänä tunnettu Juho Luomajoki.
Leskelän kyläyhdistyksen toiminnan keskus on nelostien länsipuolella sijaitseva Kairanmaa-talo, jonka pihalla komeilee kivistä vuonna 1958 muurattu Suomen keskipisteen maamerkki ja taiteilija Tero Mäkelän tekemä itsenäisyyden juhlavuoden muistomerkki teos Maannapa. Pihapiirissä on myös kirjailija Pentti Haanpään muistopatsas Isännät ja isäntien varjot. Pronssiteoksen on veistänyt kuvanveistäjä Tapio Junno.
Keskipisteen alueellinen teatteri (Kepitys) ry, on vuonna 1999 perustettu harrastajateatteri. Kesäteatteri katettuine katsomoineen rakennettiin talkootyönä EU-rahoituksen avustamana sekä alueen kuntien tukemana vuonna 2000 entisen ala-asteen pihapiiriin. Ensimmäinen näytelmä, Noitaympyrä, saatiin näyttämölle samana kesänä.
Kairanmaatalo on kyläläisten ammattitaidolla ja talkoilla kunnostama, 60 kilometrin päästä Rantsilasta siirretty, entinen Saarelan talo. Se tarjoaa erinomaiset perinteitä henkivät puitteensa erilaisiin tilaisuuksiin: esimerkiksi juhliin, kokouksiin tai näyttelyihin. Talo sijaitsee idyllisellä paikalla Lamujoen rannalla.