Suomen keskipisteessä
20
maalis
2025

Rakennus- ja purkujätteiden hyödyntäminen: Kohti vihreää siirtymää

Rakennus- ja purkutoiminta tuottaa vuosittain valtavia määriä jätettä ja ylijäämämateriaaleja. Euroopan unionissa rakennus- ja purkujätteen osuus kaikesta jätteestä on noin 30–40 %, ja se koostuu muun muassa betonista, tiilistä, puusta, metallista ja muovista. Ikävä kyllä vain osa tästä arvokkaasta materiaalista päätyy kierrätykseen. Rakennusteollisuus käyttää vuosittain noin 50 prosenttia luonnonvaroista ja on vastuussa noin 35 prosentista maailman kasvihuonepäästöistä. Kysymys kuuluu: miten voimme hyödyntää purkujätteet ja tuotannon ylijäämät tehokkaasti uusien tuotteiden raaka-aineina?

Kierrätyksen nykytila Suomessa

Suomessa rakennusjätemateriaalien kierrätysaste on ollut melko alhainen. Vuonna 2022 vain noin 54 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä hyödynnettiin materiaalina. Vaikka Suomi on sitoutunut nostamaan hyödyntämisasteen vähintään 70 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, arvioiden mukaan se on jäänyt alle 60 prosentin. Tämä on huolestuttavaa, erityisesti kun otetaan huomioon vanheneva rakennuskanta ja kasvava rakennusjätteen määrä.

Laadukkaat materiaalit odottavat hyödyntämistä

Monet rakennusjätemateriaalit ovat laadukkaita ja käyttökelpoisia, mutta ilman tehokkaita kierrätysratkaisuja ne jäävät usein hyödyntämättä. Hyödyntämisasteet vaihtelevat materiaalikohtaisesti, ja kierrätyksen esteenä voivat olla materiaalin puhtaus ja laatu. Esimerkiksi puu ja kipsilevyt heikkenevät helposti laatuvaatimuksiltaan verrattuna metalleihin. Jotta hyödyntämisastetta voidaan nostaa, tarvitaan tehokkaita lajittelukäytänteitä ja kierrätysteknologioiden kehittämistä.

Innovaatioita ja vastuullisia valintoja

Rakennus- ja purkujätteiden kierrätys on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää ympäristövaikutuksia ja edistää resurssitehokkuutta. Kierrättämällä purkujätteitä ja ylijäämiä voimme saavuttaa merkittäviä säästöjä materiaalikustannuksissa sekä muissa jätemaksuissa. Kuluttajien kasvava ympäristötietoisuus pakottaa yrityksiä kehittämään kestävämpiä ratkaisuja. Esimerkkejä innovaatioista ovat muovi- ja betonijätteiden uusiokäyttö 3D-tulostusteknologian avulla sekä biopohjaiset komposiitit.

Lisäksi ympäristöministeriössä on lausuntokierroksella luonnos, joka tähtää jätelain ja ympäristönsuojelulain muuttamiseen joustavammaksi. Tämä voisi helpottaa vihreän siirtymän hankkeita ja torjua ilmastonmuutosta. Uusiomateriaalituotteiden ja neitseellisistä luonnonvaroista valmistettavien tuotteiden on saatava samanarvoinen asema, jotta kilpailuasetelmaa voidaan parantaa.

Kiertotalouden tulevaisuus

Kiertotalouteen tarvitaan lisää innovointia. Kehittämällä innovatiivisia uusiomateriaalituotteita voimme luoda kilpailukykyisiä vientituotteita. Mikä on tulevaisuuden kiertotalouden konkretia? Voimmeko muuttaa ideat innovaatioiksi ja jäteraaka-aineet korkean lisäarvon tuotteiksi?

Vihreä siirtymä on mahdollisuus, joka vaatii meiltä kaikilta aktiivista osallistumista ja yhteistyötä. Otetaan haaste vastaan ja rakennetaan yhdessä kestävämpi tulevaisuus!

 

kirjoittaja

Timo Reini

projektipäällikkö

JÄMÄ-hanke

puh. 044 511 8673

timo.reini@siikalatva.fi

 

Jaa uutinen somessa
Skip to content