Suomen keskipisteessä
15
marras
2022

Koulun ympäristö on kyläkoulun aarreaitta

Suomen kylät ry julkaisi kyläkoulujen pelastuspakettinsa marraskuussa. Paketissa ehdotetaan kuutta eri toimenpidettä, joilla kyläkoulut saadaan elvytettyä. Siikalatvalla toimeen tartuttiin jo ennen paketin julkaisemista – Pulkkilan ja Kestilän modernit kyläkoulut avattiin oppilaille tänä syksynä.

Pulkkilassa oppilaita on miltei satakunta, mutta sen sijaan Kestilässä heitä on vain hieman yli 50. Jos on tottunut vierailemaan suurissa kouluissa, joissa luokkakoot hipovat kolmeakymmentä, on vierailu kyläkoulun oppitunnille hämmentävä. Luokissa on rauhallista eivätkä opettajatkaan vaikuta erityisen stressaantuneilta.

Teknisen työn luokassa isänpäivälahjoja hioo muutama kolmosluokkalainen. Tuntiopettaja ja koulun apulaisrehtori Mika Leiviskä esittelee paikkoja tyytyväisen oloisena. Erityisen mielenkiintoiseksi tilaksi uudessa koulussa hän nimeää musiikkiluokan ja liikuntasalin.

Leiviskä on viihtynyt opettajana Kestilässä jo 20 vuotta. Mikä saa pysymään pienessä koulussa vuodesta toiseen?

”Työ on joustavaa. Oppilaat ovat tuttuja, mikä helpottaa opettamista”, hän toteaa.

Leiviskä muistelee opiskeluaikojaan, jolloin hän työskenteli myös isommissa kaupunkikouluissa. Hän ei osaa nimetä sen kummempaa eroa koulujen välillä, vaan toteaa, että lapset ovat lapsia missä vain. Kyläkoulussa oppilaat ja perheet ovat henkilökunnalle tuttuja, mikä helpottaa arkea puolin ja toisin.

Suomessa jokaisella oppilaalla on oikeus sivistykseen. Äkkiseltään voisi ajatella, että maaseudulla joka paikkaan on pitkä matka eikä oppilailla ole samoja mahdollisuuksia kuin kasvukeskuksissa. Leiviskä hymyilee vähän vinosti ja painottaa, kuinka kyläkoulun hyvä puoli on nimenomaan se, että koulun ympäristöön pystyy jalkautumaan nopeasti ja helposti. Luonnon hyvinvointivaikutuksia voidaan hyödyntää päivittäin, kun lähimetsä on miltei takapihalla. Ulkoliikuntapaikat ovat koulun vieressä ja tietä pitkin pääsee minne vain.

”Maaseudun koululta käydään ihan yhtä lailla esimerkiksi uimahallissa ja muilla reissuilla”, Leiviskä sanoo.

päiväkodin johtaja ja rehtori juttelevat
Päiväkodinjohtaja Jaana Fält ja Kestilän koulun apulaisrehtori Mika Leiviskä tekevät paljon yhteistyötä nyt, kun päiväkoti ja alakoulu ovat saman katon alla. Tässä pohditaan yhteistä pelastussuunnitelmaa.

 

Suomen kylät ry:n kyläkoulujen pelastuspaketissa todetaan, että kyläkoulujen kohtalo on päättäjien käsissä. Näin on myös Siikalatvalla. Kunnan kouluverkosto on puhututtanut pitkään ja ratkaisuja pitkien välimatkojen kunnassa on pohdittu monelta kantilta. Kunnan uudessa strategiassa linjataan, että jokaiselta kylältä on löydyttävä alakoulu. Koska osa rakennuksista oli tullut käyttöikänsä päähän, päädyttiin rakentamaan kokonaan uudet koulut, mikä on pienelle kunnalle valtava investointi.

”Terveiden ja energiatehokkaiden koulujen rakentamista pidetään nimenomaan järkevänä ratkaisuna”, painottaa kunnanjohtaja Pirre Seppänen.

Täysin kivuitta Siikalatvallakaan ei olla koulujen suhteen selvitty, sillä tänä syksynä kunnan kaikki yläkoululaiset siirtyivät käymään koulua Rantsilan kylälle. Pitkiä koulupäiviä on kompensoitu muun muassa tukevammalla välipalalla, jotta energiaa riittäisi koulupäivän päätteeksikin. Kylän raitilla yläkoululaisia jututtanut Mika Leiviskä kertoo, että ainakin Kestilässä yläkoululaiset ovat suhtautuneet kulkemiseen pääosin hyvillä mielin.

”Itse pidän yläkoulun keskittämistä hyvänä asiana siinä mielessä, että oppilailla on enemmän mahdollisuuksia muun muassa valinnaisten suhteen”, hän sanoo.

Ennen yläkoulujen keskittämistä Leiviskä työskenteli vuosia Kestilän yläkoulussa tuntiopettajana ja oppilaanohjaajana. Hän muistaa alle kourallisen oppilaita, jotka eivät olisi suunnanneet jatko-opintoihin peruskoulun jälkeen.

”Jatko-opintoihin päästään ja lähdetään miltei hämmästyttävän hyvin”, hän toteaa.

Jaa uutinen somessa
Skip to content